Kati tuli tänään kouluttamaan valmennusryhmää Mutalaan.
Tupla otti ensin hyppynoudon palkatta. Jouduttiin hinkkaamaan aloitusta, koska nyki taas pyllyänsä. Itse nouto hyvä, jopa taakse käsky onnistui! Sivulle viereen käskyllä, ja taas pikkuisen sisään vino..
Tästä sitten palkkaamatta tunnariin, kisamainen. Teki oikein hyvän tunnarin!
Tämän jälkeen ruutua, jossa korjattiin sitä oikealle siirtynyttä paikkaa. Ensin näyttöruutu - tehosi hyvin. Sitten erikseen paikanhakua läheltä, tässä Tupla oli ihan surkea. Pyöri ja hermostui. Täytyy ottaa pihassa taas vaihteeksi näitä lisää. Vielä yksi ruutu merkin kera, se oli hyvä!
Tämän jälkeen vielä kaukoja. Pikku merkki edessä estämässä eteen tulemista ja matka pitkä. Ei meinannut osata nousta seisomaan ekalla käskyllä. Lisäksi alkoi työstämään _todella_ paljon peruuta käskyä edestä katsoen vasempaan vinoon. Tätähän on ollut nyt liikkeellä ja osittain toki johtuu myös siitä lonkan vinosta asennosta (Laiokselle olisi tarkoitus heti ottaa aika, kun saadaan tämä vauvaprojekti seuraavaan askeleeseen), mutta toki tekniikkavirhettäkin ihan selvästi alkaa olla. Kati seisoi kyljessä kiinni ja tönäsi Tuplan suoraksi, ei tuntunut haittavaan tahtia, mutta pystyi sitten paremmin tekemään suoran vaihdon. Seiso-maa taisi nyt olla hyvä, muistaisin.
Tehtiin myös ryhmässä paikalla olot. Istuminen vissiin ihan ok, paitsi taakse rakennettiin agilitykenttään niin sieltä tulevaan johonkin isompaan ääneen reagoi ja oli kääntänyt päänsä sinne. Näitäkin häiriöitä voisi kyllä treenata ennen sm-kisoja. Paikalla makuussa tönäsin sen heti lonkalleen, oli silti tehnyt jonkun muljautuksen yhden kerran. Itse maahanmeno ja ylös sivulle olivat täpäkät.
Olin tosi ajattelematon enkä ottanut mitään evästä mukaan treeneihin. Niinpä sitten ysin jälkeen huomasin, että hitto nyt on sokerit laskussa (mullahan on siis tämä raskausajan diabetes) ja tulikin sitten melkoinen kiire lähteä kotiin ja syömään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti