JÄlki

Kun muut treenasivat hienosti Hyvinkäällä, mä tyydyin takametsikön jälkeen ... Kaksi tuntia vanha, jana vasuriin. Kaksi minikeppiä, haasteita polun ja ojien ylityksistä sekä vilkkaasta lenkkeilymaastosta, josta en tosin tietenkään tiedä onko juuri nyt kuljettu vai ei. Matkaa 500 metriä. Yllättävän paljon saa haasteita kyllä tuohon takametsikköönkin, kun vähän jaksaa ajatella mihin lompsii. Ojan ylitykset, jotka ovat olleet Tuplalle vaikeita (tai se lähinnä, jos ojaa EI ylitetä vaan mennään vieressä), menivät tänään aika nappiin. Isoin ongelma oli sellainen isohko vesikko, n. 10-15 metriä halkaisijaltaan, jonka läpi kuljin viistosti halkaisten. Tupla ei meinannut millään oivaltaa mihin jälki jatkui lätäkön toisella puolen, joutui vissiin kolme kertaa kahlaamaan lätäkköä ympäri ennenkuin löysi oikean reitin. No, nyt on kokemuksia karttunut tuostakin :-). Polkujen suorat ylitykset alkavat olla Tuplalle jo helpohkoja, ei juurikaan enää niissä mokaile. Tänään minikepit laitoin hyvin piiiloon varvikkoon, mutta tarkkanapa Tupla oli! Vasuri janakin jäljen nostona oikein, mutta vähän se janaeteneminen taas veti sinne vasempaan :-(. Talven jäljiltä Tuplan jäljestysasenne on juuri sitä mitä haluan, tarkka, keskittyy 100:sti ja tuntuu ettei sitä hetkauta työssään mikään. Keppeihinkin on nyt alkutreeneissä reagoinut hyvin. Haastetta onkin miten saadaan tämä tatsi taas säilytettyä läpi pitkän kauden! Ja rutkasti haasteita treeneihin, kokemuksia kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Niitä jälkikoira kaipaa. Janatyöskentelyä pitäisi saada parannettua.