toookooaa

Ja taas tokoteltiin aamulla Hannan kanssa.

Hmm.. mitähän me tehtiin. Suunnitelma toki oli, mutta kun ei kirjannut ylös niin meinaa tämä vauvadementia iskeä... Aloitin luoksetulolla, se kokonaisena liikkeenä. Hmm..hyvin. Nyt en taida uskaltaa tehdä sille mitään ennen lauantaita!

Tuon jälkeen seuraamista käskytyksellä. Vasemmalle käännöksissä jyrää ihan päin, näitä kotipihatreeninä. Muuten Tuplaksi kohtuullista, mutta ei tällä kyllä hyviä pisteitä lauantaina saada. Se ei liene yllätys.

Sitten tauko ja olisiko ollut ohjattu. Vasen taas temppuili. Perhanan perhana. Sain edelleen ohjattua sen oikealle kapulalle, mutta toi vasemman kaari on ihan onneton... lähtee tekemään kaarta, mutta sitten jostain syystä keskeyttää linjan ja lähtee keskikapulalle. Pitäisi vaan lähteä tuota kaarta nyt laajentamaan tosi rajusti, että saisi tuon kuntoon.

Ohjatun jälkeen kaukojen ekat vaihdot. Ihan jees.

Tauon jälkeen ruutu, pallo valmiina. Tässä ei nyt tietty mitään ihmeellistä, merkkikin tänään hyvä sekä ruudussa että ohjatussa.

Ja tunnari. Oma piilotettuna heinikkoon ja hämyt ympyrässä. Rauhallinen hyvä haistelu ja sieltä nurmikon seasta se oma löytyi - kiva!

Illalla kotona vielä ruutua - nyt sitten porsas topin jälkeen silti ajautui takaa yli ja korjasi toki oikeaan paikkaan. Eli vanha virhe alkaa taas tulla esiin. Arggh. Uusinnalla reagoi stoppiin, kun mäkin olin aiemmin liikenteessä.

Ohjattu vasen toimii! Lisäksi tehtiin myös oikea, ok.

Tämän jälkeen tunnari, jossa oman piiilotin hiekkaan ja muut hämynä ympyrässä. Hyvin pystyi suoritumaan tästäkin, toki kaivoi tassulla sen omansa sieltä, mutta en oikein tiedä miten muutenkaan sen hiekasta fiksusti saisi?

Vähän seuraamisen hinkuttamista, lähinnä niitä käännöksiä ja askel + liike seis, että pysyisi taaempana, kun on jälleen niin kovin edessä.

Lopuksi vielä parit kaukot. Peruutahan ei taaskaan toiminut oikein. Down myös vajaa, joten molempaa jouduin hinkkaamaan.

Ihanaa, kun saatiin arvonnassa lauantaille numero 2!!! Huippua huippua. Pelkäsin niin, että ollaan jossain puolessa välin ja koko päivä menee vauvan kanssa ihan helvetilliseksi kyttäämiseksi ja imetyksen ajoittamiseksi. Nyt se huoli helpottui kerta heitolla, aamuun pystyy kyllä varautumaan aika hyvin uskoisin. Ja tietty Hanna sai myös alkupään lähtönumeron, mutta onneksi Kati lupautui vaunun lykkijäksi.