maanantai 13. syyskuuta 2010

Hullun hommaa - todella!

Kaatosateesta ja hirvikärpäsistä huolimatta Hannan ja Huin kanssa jälkipuuhiin. Voin kertoa, että tuon setin jälkeen drymax ei tosiaan ollut dry. Vanhat kunnon kumpparit sentäs pitivät. Meidän jäljet eivät ole enää mitään lastenleikkiä, joten hikikin tuli ihan hirvittävä ... ughh.. ja se märkien tavaroiden ja vaatteiden määrä... uggghhh.
Mutta, kaiken tämän kestän, jos jatkossakin on näin päteviä jälkikoiria!!

Ensin esineet, vähän ylipitkä ruutu, täysleveä. Tuplalle takalinjalle kolme esinettä, keskelle yksi, eteen yksi. Ei nähnyt vientejä. Ja huuuupss..vauhtia on ihan kotitarpeiksi, ihme kyllä, pystyi kohtuullisen hyvin nostamaan myös esineet. Ihan pätevä ja innokas pikku mies!

Sitten jälki. Hanna tallasi jälkeä vajaa 20 minsaa, kuusi ei-ihan-minikeppiä, jonkin verran yli tunnin vanha. Jana n. 10 m (??) ja sille lähetys ihan normaalista suunnasta. Tekipä hienon janan! Miksi ne sitten myöhemmessä vaiheessa kuitenkin alkaa ottaa sitä takajälkeä...??! Tupla jäljesti innokkaasti ja näyttää kyllä erittäin motivoituneelta ja keskittyneeltä. Kulmissa sen tulisi olla vielä tarkempi, varsinkin terävässä, joutuis taas tarkisteleen ja pyörähtelemään, että selvitti terävän. Kepit nousivat kakkosta lukuunottamatta kaikki. Kakkonen jäi tienylitys-pyörähdyksen vuoksi nostamatta, itse sen kyllä näin. Jälki oli veikkauksien mukaan vähän yli avoimen mittainen, kulmia ja pikkaisen maastonkin vaihtelua. Tupla oli kyllä ihan pätevä! Vauhdista voi jotain päätellä, kun ajettiin jälkeä tasan saman verran kuin Hanna oli tallannut. Tosin, meidän keppipalkkaus on nopea, annan yhden namin, kehun ja ihastelen keppiä ja yleensä siinä kohden Tupla jo singahtaa takaisin jäljelle, kun huomaa etten anna muutakuin namin. Tämä tuntuu sopivan Tuplalle. Viimeiseltä se saa aina myös pallon.

Olo oli kuin uitetulla koiralla. Mutta onnellinen :-D

Ei kommentteja: