Saatiin Marian treeneissä valita kolme liikettä kisamaisesti tehtäväksi. Tupla teki seuraamisen, liikkeestä istun ja tunnarin. Seuraaminen oli piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiittttttttttttttttttkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkäääääääääää. Kokeilin nyt olla kokonaan hiljaa, eli vain yksi seuraa käsky eikä muuta sen jälkeen. Tuntui hyvältä. Seuraaminen ei toki ollut "hyvää", mutta toi käskyttömyys tuntui rauhoittavan vähän tilannetta. Muutama aikomus napata nilkkaan tuli, mutta ei kuitenkaan koskenut. Pienet äänet sen sijaan liikkeelle lähdöissä muutamissa, mutta ei sivuaskelissa eikä pakissa - kumpaankaan ei käskyjä. Kuulema juoksuosuus näytti parhaalta.
Liikkeestä istu seisoi. Ei vittu. Menee hermot ja ihan raivostuttaa. Ei saisi. Tiedän. Kaikki turha negatiivinen ajatus on nyt turhaa. Testattiin toisessa setissä eri liikenopeuksia ja ylihidas seuruu tuntui rennolta ja parhaalta istumisen kannalta. Ehkä nyt jauhan viikon sillä ja teen sen tuolla meiningillä myös kisassa. Että voi olla vaikeaa yksi hemmetin istuminen. Eikun - helppoa..kyllä se sen osaa..
Sitten tunnari. Meni heti paljon enemmän kisamaiseen tyyliin eli lujaa kapuloille ja vähän hasardimeiningillä. Nosti tosi nopeasti omansa, oli kolmas haisteltu kapula. En ollut ollenkaan varma, että on oma, mutta raadin mielestä oli mallikas suoritus. Pureskeli tosin reilusti tuodessa. Hyvä sivulle siirtyminen.
Tunnarin kannalta oli tosi hyvä ottaa toi seuraaminen ja liikkeestä istu, sai heti enemmän kisamaista tunnelmaa siihen liikkeeseen. Vaikka nyt tekikin "hyvin" ei tunnari silti ollut sellainen rauhallinen ja tasapainoinen, kun se mielestäni parhaimmillaan on. Se oli nyt nopea ja vähän hätäinen, kun tietää millainen se rauhallisessa fiiliksessä on. Näitä pitää tehdä uudelleen.
Lisäksi tein erillisenä juttuna hyppynoudon metallilla, ihan ok. Ja vähän kaukojen vaihtoja.
Jaaha, nyt nukkuun ja aamulla ylös klo 3. Täytyy pakata Teemu matkaan kohti Kanarian Saarta. Ugh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti