keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Verissä päin

Olin lähdössä Ylökkin hallivuorolle ja pojat päästivät jonkun ihme tappelunujakkaäänen pihalla. Tupla oli saanut samassa rytäkässä kunnon vekin nenänpäähän ja siitä vuosi juhlavasti verta. Luulin, että koko sierain oli revennyt, mutta ei siinä ollut mitään. Ilmeisesti Viski oli kuitenkin hampaallaan saanut reiän Tuplan nenään ja samalla osunut johonkin vähän arempaan vuotavaan suoneen. No, lähdettiin silti ensipaikkausten jälkeen treenaan.

Paikalla olot sujuivat hyvin. Ei mitään ihmeellistä!

Sitten seuraamista, se alkaa tuntua paaaaljon kivemmalta. Ei hauku, ei hypi. Pää nyökkäs alas jossain kohden, muistaakseni kun ohitettiin joku koira. Mutta tosiaan, pieni valonpilkahdus taas nähtävillä. Namipalkkaa tästä, koska pallopalkkauksen jäljiltä nenä taas alkoi valuttaa verta :-(.

Saatiin sitten verentulo tyrehtymään ja Tupla teki pikkuisen kaukojen vaihtoja. Sitä sei-istua vähän jumpattiin, muut ihan ok.

Ja tunnari sitten kuitenkin piti tehdä. Namit kaarelle reunalle ja muutoin kisamaisen näköinen viritelmä. Nami sivulla ollessa liikkurin käskyn jälkeen. Meni kapuloille suoraan, ei namien kautta, mutta kääntyi sitten syömään namit. Haisteli rauhallisesti, ja jäi nuolemaan jotain länttiä matossa... maltoin kuitenkin mieleni enkä tehnyt sitä mitä mieli teki... Tupla jatkoi kapuloiden haistelua ja toi oman hyvin varman oloisesti - ja purematta. Saas nähdä nyt tätä namihaistelua miten loppuviimein käy. Nyt näyttää siltä, että katkaisee hyvin ajatusmaailman vauhdista ja noudosta, mutta katsotaan nyt... Suhtaudun vieläkin vähän skeptisesti.

Idari tehtiin myös, sei-is-maa. Olipa vaikeaa. Hälinä ympärillä vaikutti selkeästi keskittymiseen ja päätti tarjota seisomista ensin kaikkiin. Joup... No, sellasta tämä sitten kai on.

Ulkona vielä ohjattu, oikea. Hyvin haki, ei merkkiäkään keskimmäiseen. Merkille meno myös hyvä. Kiitos Hanna taas liikkuroinnista!

Ei kommentteja: